Säätiön esittely
Säätiö perustettiin vuonna 1950
käsityönopettaja, tekstiilitaiteilija
Aino Hausmannin (25.2.1901 – 17.9.1972) aloitteesta
ja lahjoituksesta. Säätiön nimessä elää sekä perustajan nimi että
säätiön alkuperäinen tarkoitus tarjota eläkkeelle tai
työkyvyttömäksi joutuneelle käsityönopettajalle asunto kohtuullista
vastiketta vastaan – jopa vastikkeetta – hänen loppuiäkseen.
Säätiölain muututtua tehtiin sääntöihin vuonna 1966 muutos. Uusien
sääntöjen mukaan varoja voitiin suunnata uuteen kohteeseen,
käsityönopettajien jatko-opintojen rahoittamiseen. Tämä on sen
jälkeen ollut toiminnassa keskeistä.
Säätiön perustaja Aino Hausmann ehti vielä nauttia toivomansa
sääntömuutoksen vaikutuksesta ja olla päättämässä ensimmäisten
vuosien apurahoista. Apurahojen kirjo on ollut laaja kattaen
yliopistollisia jatko-opintoja, kirkkotekstiileihin ja
teatteripukuihin perehtymistä, käsityöalan filmien tekoa,
tekstiilikonservoinnin opiskelua, opintomatkoja, opiskelua
ulkomailla, virkaan pätevöitymistä ja erikoistumista. Jo
1970-luvulla säätiö saattoi rahoittaa myös alan tohtorintutkintoon
tähtääviä opintoja.
Säätiö on myöntänyt vuoteen 2011 mennessä 167 apurahaa. Suuruus on
vaihdellut 250 markasta 30000 markkaan (vuosina 1966 – 2001), 200
eurosta 5000 euroon vuodesta 2002 eteenpäin.
Apurahoja myönnettäessä säätiön hallitusta sitoo sääntöjen 2.
pykälä. Lisäksi hallitus pyrkii noudattamaan päätöksissään säätiön
perustajan ajalta periytyviä käytänteitä ja periaatteita.
Päätöksistään hallitus on tilivelvollinen patentti- ja
rekisterihallitukselle.
Lue myös juttu Aino Hausmannista ja kolmen apurahoja saaneen haastattelut Tekstiiliopettaja-lehdestä 2/2010.