-lehti  
 
 
 
Jenni-Justiina Niemi: Viipaloitu villatakki ja muita tuunauksia
 
 
 


 

Käsityö on ihanaa ja värikästä. Se voi olla taiteellista tai arkipäiväistä. Käsityö on erityisen vahva osa suomalaisuutta. Käsityö on kokonaisvaltaista kokemista; tuntevaa, koskettavaa ja älyllistä toimintaa. Käsityön kautta voimme hullaantua ja hurmaantua. Käsityö on omalla tavallaan pysyvää, mutta myös ajassa elävää, muovautuvaa sekä tulevaan katsovaa.  Käsityö on ainutlaatuista ja ainutlaatuisen arvokasta.

 

Käsityön ainutlaatuisuus näkyväksi

Käsityön tulevaisuuden tutkijoina meillä on tarkoitus saada aikaan keskustelua siitä, miksi käsityö on ainutlaatuista ja miten perustelemme sen merkityksen osana suomalaista perusopetusta. Mikä arvo käsityöllä on tulevaisuuden peruskoulussa ja miten tuomme sen ainutlaatuisuuden entistä enemmän näkyväksi? Käsityössä ei opita taitoja pelkästään tätä päivää vaan myös tulevaisuutta varten. Mitkä ovat näitä taitoja ja mitä muuta opitaan samalla, kun opiskellaan käsityötä?

Tarvitsemme visioita tulevasta, koska meidän on osattava asettaa uudenlaisia tavoitteita ja päämääriä käsityön opettamiseen ja oppimiseen. Käsityönopettajina meidän on suunniteltava ja visioitava opetukselle täysin uudentyyppisiä sisältöjä.  Millaista tulevaisuutta me rakennamme yhdessä? Voimme vaikuttaa käsityö-oppiaineen muotoutumiseen, ja meidän on uskottava, että sillä on jatkossakin vahva asema peruskoulussa. Oppiaineemme kehittäminen on osa tulevaisuuden koulun kehittämistä ja haluamme olla siinä näkyvästi mukana.

 

Me teemme tulevaisuutta yhdessä – on muutoksen aika        

Perusopetuksen tuntijakokeskustelu ja opetussuunnitelmatyö alkavat pian. Vaikka teemme työtä olemassa olevan opetussuunnitelman mukaan, meidän on tämän vuoden aikana osattava jo ennakoida tulevaa ja avattava siitä keskustelu. Jokaisen käsityönopettajan ajatukset ja mielipiteet ovat arvokkaita ja tärkeitä, sillä muutos koskettaa kaikkia. Voimme suunnitella käsityön opetuksen tulevaisuutta yhdessä keskustellen, poimien olemassa olevasta ja menneestä sellaista, jota haluamme säilyttää, miettien samalla uusia vaihtoehtoja. Meidän on luotettava omiin kokemuksiimme ja ajatuksiimme ja niiden kautta suunnattava kohti uutta käsityön opetusta. Aloitetaan keskustelu tarkastelemalla ensin kriittisesti voimassa olevaa opetussuunnitelmaa, sen tavoitteita ja sisältöjä ja ottamalla kantaa käsityön opetuksen tämän hetkisiin järjestelyihin. Esimerkiksi toteutammeko tasa-arvoista käsityön opetusta ja mitä koko käsite käsityön opetuksessa merkitsee.

 

Millaisia taitoja tämän päivän lapset tarvitsevat tulevaisuuden maailmassa?

Tänä vuonna peruskoulunsa aloittanut lapsi on työelämässä mukana ainakin vielä 2060-luvulla. Työelämän voidaan ennakoida muuttuvan paljonkin seuraavan 50 vuoden aikana. Koulutuksen tulee antaa vankka pohja muuttuviin työolosuhteisiin ja kannustaa jatkuvaan oppimiseen. Richard Sennettkin suitsuttaa uudessa kirjassaan The Craftsman, että työn ilo löytyy, kun taidot paranevat. Mutta minkälaisia taitoja tarvitsemme tulevaisuuden yhteiskunnassa? Miten käsityön opetus pystyy vastaamaan noihin haasteisiin?

Puhummeko tulevaisuudessa tieto-, ubiikki- vai vastuuyhteiskunnasta? Joka tapauksessa elämme maailmassa, jossa ainoa varma asia on epävarmuus sekä ainoa pysyvä asia on muutos ja ainoa rajoitus muutokselle on oma luovuutemme. Keskitymmekö käsityön opetuksessa eri tekniikoiden opetukseen vai esimerkiksi sosiaalisten taitojen opettamiseen ja vastuun kantamiseen omista toimistamme? Vastuun kantamiseen liittyvät muiden muassa ympäristöosaaminen, ekoälykkyys, eettisyys ja holistisuus, jotka käsityön taitajalla ovat kehittyneitä.

Kaikki taidot ovat opittavissa – niihin ei synnytä. Sanotaan, että ihmisen selviytymisen kannalta tietojakin tärkeämpiä ovat opitut taidot. Taito kehittyy vain toistuvalla harjoittamisella ja kukaan ei tule mestariksi ponnistelematta – eikö käsityönopetus edusta juuri tätä näkemystä! Minkälaisia taitoja haluamme lapsille ja nuorille opettaa? Uusi teknologia on tehnyt monien taitojen sukupolvilta toisille siirtämisen ja ylläpitämisen tarpeettomaksi. Ovatko käsityötaidot niin ainutlaatuisia, että meidän tulee säilyttää ne tuleville sukupolville? Millaisia osaajia maailma tulevaisuudessa tarvitsee?

Uskomme, että käsityötä tehdessä ihmisessä kehittyvät taidot ja valmiudet vastaavat moniin tulevaisuuden tarpeisiin työelämässä ja yhteiskunnassa. Kokonaisen käsityöprosessin oppimisessa kehittyvät luovuus, visiointi, suunnittelutaidot, ilmaisun taidot, tekniset taidot, materiaalin tuntemus, innovatiivisuus, aikaosaaminen, joustavuus, oma-aloitteisuus, kyky itsenäiseen työskentelyyn, organisointikyky, ennakointikyky, ongelmanratkaisukyky, kyky löytää ja käsitellä oleellista tietoa, päätöksentekokyky, stressinhallinta ja kriittisyys. Lisäksi vielä prosessin itsenäisen tiedonhankinnan yhteydessä harjaantuvat kommunikointitaidot, tiimityötaidot, kumppanuustaidot, kielitaito, tieto- ja viestintätekniset taidot sekä kyky tulkita kirjallisia ja matemaattisia aineistoja.

Käsityötä tehdessään tekijä luo identiteettiään ja kasvattaa itsetuntemustaan ja itsetuntoaan. Elämänlaatua, tyytyväisyyttä ja viihtyvyyttä lisäävänä toimintana käsityö on lunastanut paikkansa myös nyky-yhteiskunnassa. Siksi mielestämme käsityön opetusta onkin määrätietoisesti kehitettävä ja sen asemaa koulutusjärjestelmässämme vahvistettava. Laaja-alainen, moderni käsityön opetus pystyisi vastaamaan uusien työmuotojen haasteisiin, jolloin taloudellisen ja aineellisen kasvun sijaan korostuisivatkin aineettomuus, henkinen kasvu ja onnellisuuden tavoittelu.

 

Blogi käsityönopetuksen kehittäjille

Taito- ja taideaineiden opettajien täydennyskoulutushankkeet KONSTIT ja Taito ja taide tavaksi ovat jo aloittaneet aineiden välisen verkostoitumisen ja tulevaisuustyöskentelyn. Kevään koulutuksen Taidon ja taiteen tulevaisuuden voimaa tavoitteena on tutkia taito- ja taideaineiden olemassa olevia kysymyksiä ja luoda orientaatiota niiden tulevaisuuden merkityksille. Täydennyskoulutuksen tavoitteena on myös vahvistaa näkemyksiä aineiden tehtävästä peruskoulussa ja kehittää suuntaviivoja niiden tulevaisuuden suunnittelulle.

Haastamme teidät kaikki aktiivisesti ja rohkeasti kirjoittamaan ja keskustelemaan. Olemme avanneet käsityönopettajille oman blogin, jonka kautta voimme käydä keskustelua ajankohtaisista teemoista. Ensimmäisenä teemana kesäajan keskustelemme käsityöstä - tässä ajassa, opettajien ajatuksia käsityöstä sekä sen opettamisesta ja oppimisesta tällä hetkellä. Yritämme yhdessä avata käsityön opetuksen nykytilaa ennen kuin voimme siirtyä suunnittelemaan tulevaa. Uusi teema avautuu kesän jälkeen elokuussa ja tulevan syksyn aikana teemat vaihtuvat kuukausittain. Keskustelupalstan löydät osoitteesta: http://kasityotaidontulevaisuus.blogspot.com. Tervetuloa vierailemaan yhteisessä blogissa, jossa suunnitellaan ja hahmotellaan käsityön tulevaisuutta.

Blogin lisäksi käynnistämme syksyllä Käsityönopetuksen tulevaisuusryhmä Taifuunin, joka toimii lähitapaamisten ja verkkotyöskentelyn avulla. Toivomme, että mahdollisimman moni aiheesta kiinnostunut osallistuisi keskusteluun ja sitä kautta käsityön opetuksen tulevaisuuden suunnitteluun. Tule mukaan, ideoitasi ja ajatuksiasi tarvitaan! Klikkaa heti blogiin!  Tulevaisuusryhmä Taifuuniin voit ilmoittautua sähköpostilla syksyyn 2009 mennessä Minna Matinlaurille: etunimi.sukunimi@helsinki.fi.

 

Lähteet

Kojonkoski-Rännäli, S. 2006. Tulevaisuuden käsityötaito. Futura 1/2006.

Sennet, R. 2008. The Craftsman. Yale University Press. New Haven & London.