Tanskalaisen Merete Stoltzen ohuenohuita huopa-astioita, jotka on huovutettu erityyppisistä villoista ja kovetettu liimalla jälkikäteen. Teoskokonaisuuden nimi “Inside and outside”.

Käsityöinnostus pitää tekstiiliopettajan kiinni kuiduissa kesälläkin. Tuija Vähävuori suuntasi lomallaan Tanskaan huovuttamaan ja löysi inspiraatiota muillekin jaettavaksi.

Mitä sisältyi tekstiiliopettajan kesälomaviikkoon heinäkuussa? Ainakin huovutuksesta kiinnostuneen opettajan päivät vierähtivät Fyn saarella Tanskassa. Osallistuminen 5.−11.7 kansainväliseen Felt in Focus -huovutussymposiumiin oli erinomainen mahdollisuus kehittää ammattitaitoa ja saada uusia vaikutteita omaan käsityöilmaisuun. Kurssien lisäksi tapahtuman antina olivat pari luentoa, opintovierailut, myyntipisteiden materiaalivalikoimat sekä gaalaillallinen ja huopavaatenäytös.

Tapahtuma kokosi yhteen lähes 150 huovuttajaa yli kymmenestä Euroopan maasta. Osallistujia tuli lisäksi Uudesta Seelannista, Australiasta, Japanista ja Libanonista. Jokaisen toivottiin tuovan mukanaan huovuttamansa kukkanen. Symposiumissa ne ilahduttivat värikkyydellään ruokalan pöydillä.

Varsin monet osallistujat toimivat tekstiilialalla mm. opettajina, käsityöyrittäjinä, materiaalintuottajina tai taiteilijoina, mutta mukana oli myös aktiivisia harrastajia. Muut Pohjoismaat ja Saksa olivat hyvin edustettuina, mutta Suomesta meitä oli mukana vain kaksi. Oma osallistumiseni suhteellisen hinnakkaaseen viikonloppuun (773€) mahdollistui pitkälti aikuisopettajien täydennyskoulutusapurahan turvin. Ilmoittauduin symposiumiin jo vuosi sitten, mutta silti pääsin mukaan vasta muutaman osallistujan peruttua tulonsa. Kurssijärjestäjät informoivat tapahtumasta kiitettävästi pitkin kevättä. 
 

Tiedot kiertoon kursseilla

Kukin osallistuja sai varata paikan kahdelle kurssille 13 kurssin tarjottimelta. Valittavana oli neulahuovutusta, villan värjäystä, merino-topsin ja silkin yhdistämistä, laukkujen ja veistosten työstämistä, lastenvaateiden ja sisustustekstiilien huovutusta. Oli mahdollista kokeilla myös huopapinnan kirjontaa, mielikuvituksellisten hattujen muotoilua tai huopapitsin valmistusta villasta ja langasta.

Opettajakaarti koostui nimekkäistä monille huovutusosaajille tutuista ammattilaisista. Opetusta antoivat mm. Charlotte Buch  ja Birgitte Krag Hansen Tanskasta; May Jakobsen Hvistendahl Norjasta; Anna Gunnarsdóttir Islannista  ja Patricia Black Australiasta. Suomalaista huovutustaitoa maailmalle olivat viemässä japanilais-suomalainen tekstiilitaitelija Rutsuko Sakata sekä käsityöläispariskunta Karoliina Arvilommi ja Roderick Welch.

Valitsin kurssit, joista arvelin saavani uusia ideoita ja oppeja. Saksalaisen Dagmar Binderin kurssilla huovutettiin merino-topsia ja silkkikangasta yhdistäen maalauksellisia kukka-aiheisia asusteita. Tanskalaisen Merete Stoltzen johdolla villaa työstettiin krouvimpaan tyyliin huovuttamalla astioita ja laukkuja, joihin sangat ja lukitus punottiin pajusta. Kurssipäivät olivat tiiviitä, mutta aikaa jäi käydä tutustumassa myös toisten opettajien kursseilla. Tapahtumassa oli aistittavissa avoin ilmapiiri ja tiedon jakamishalukkuus.
 

Ravintoa mieleen ja kehoon

Järjestelyt toimivat erinomaisesti. Aikatauluissa pysyttiin ja aamun yhteiset tiedotushetket jäntevöittivät päivärytmiä. Runsaat aamupalat, lounaat ja päivälliset pitivät nälän loitolla. Niiden lisäksi kahvit ja leivonnaiset hedelmien kera tarjoiltiin luokkatiloihin.
 
Ainut miinusmerkki koko viikosta tuli majoituksesta. Tuskin kukaan huovuttaja luksusta kaipaa, mutta kun 12 naista sullottiin neljän huoneen opiskelijasoluun ja käytössä oli vain kaksi wc-suihkua, joustavuutta vaadittiin tavallista enemmän. Huumorilla siitäkin selvittiin. Asuntolassa painettiin käytännössä vain päät tyynyyn, sillä luokissa sai huovuttaa aamusta puoleen yöhön saakka. Monet käyttivätkin mahdollisuutta hyväkseen.
 

Kestävän kehityksen ”Fabric for Thought” -näyttelyn antia Koldinghusin museosta.

Omasta ilosta ammentamaan

Ammattitaidon syventämisen ohella tapahtuman plussana pidin mahdollisuutta luoda kontakteja. Yhteisen mielenkiinnon ympärillä virisi antoisia keskusteluja ja yhteystiedot vaihtuivat uusien huopatuttavuuksien kesken. Oli hauska huomata, miten huovuttajienkin keskuudessa Suomi tunnetaan urheilumaana. Slovenialainen aikuiskouluttajakollega mainitsi ensitapaamisellamme kaksi nimeä − Mika Häkkisen ja Matti Nykäsen.
 
Mieleenpainuva päätöstilaisuus kruunasi tapahtumaviikon. Herkkuja notkuvan illallisen yhteydessä saimme nauttia vauhdikkaasta vaatenäytöksestä. Mallit pyörähtelivät catwalkilla rytmikkään musiikin tahdissa yllään osallistujien huovuttamia vaatteita ja asusteita. Tunnelma nousi kattoon yhteislauluja laulettaessa. Viimeistään What A Wonderful World -kappaleen aikana herkistyi monen mieli ja havaittavissa oli kyyneleitä silmäkulmissa.
 
Työskentelen tekstiilityön opettajana seudullisessa Wellamo-opistossa Lahdessa. Opetuksen suunnittelu ja kehittäminen ovat oleellinen osa aikuisopettajan tehtäväkuvaa. Pidän tärkeänä innostaa ja motivoida opiskelijoita tavoitteelliseen harrastamiseen. Täysipainoisen symposiumin annista pääsevät välillisesti osalliseksi opistokollegat sekä huovutuskurssilaiset. Tarkoitus on vinkata päivitettyjä tietoja kuva-aineiston ja kurssituotosten keinoin.
 
Olemme jo ehtineet vaihdella kuvia symposiumtuttavuuksien kanssa ja suunnitelmissa on tavata tulevaisuudessa vastaavissa tapahtumissa. Ovet on luvattu pitää avoinna huopakavereille, mikäli lomamatka suuntautuu kotipaikkakunnan lähelle. Käsityön kieli on kansainvälistä ja käsityö yhteisöllistä toimintaa. Huovutus vaikuttaa kesäkokemukseni perusteella olevan kansainvälistä käsityökulttuuria parhaimmillaan!