Kuvassa käsityönopettajat Tarja Molander (vas.), Johanna Wahlberg (toinen oik.) ja Erja Hepo-aho-Havana (oik).
(Kuvaaja Arto Havana / Studio EppuAppu)

Koleana syyskuisena lauantaiaamupäivänä me Oulun seudun tekstiiliopettajat tempaisimme laadukkaan käsityön opetuksen puolesta Oulun Rotuaarilla.

Olemme olleet Oulussa jo pidempään huolestuneita Oulun koulujen käsityön ja erityisesti tekstiilityön opetuksen laadusta ja jatkuvuudesta. Oulussa on ollut pitkään tapana hoitaa eläkkeelle jääneiden käsityönopettajien virkoja erilaisilla väliaikaisilla järjestelyillä ja samaan aikaan päteviä käsityönopettajia on työttömänä, lyhyissä määräaikaisissa tai sivutoimisissa työsuhteissa. Oulun kaupungissa on viimeksi vuosina 2004 ja 2006 ollut avoinna käsityönopettajan virkoja. Tilanne on erittäin huolestuttava ja kuvaa usean paikkakunnan tilannetta.

Idea neulegraffititempaukseen syntyi hallituksemme kokouksessa puheensorinan lomassa. Puoliksi vitsinä lähtenyt neuletempausidea aiheutti kuitenkin innostuneen vastaanoton keskuudessamme. Päätimme lähteä viemään huolestunutta viestiämme eteenpäin ihmisten keskelle Rotuaarille.

Rotuaarille saavuttuamme ja rekvisiittaa pystyttäessämme tempauksemme aiheutti välitöntä kiinnostumista kaupunkilaisilta. Ympärillemme kerääntyneet ihmiset keskustelivat käsityönopetuksesta yleisesti ja muistelivat omia kouluaikojaan. Muistelujen lomassa he pohtivat, kuinka tärkeä merkitys osaavalla opettajalla on. Aina kun ei riitä, että käsityötä opettava opettaja osaa neuloa. Myös käsityötuntien sosiaalinen merkitys nousi esiin ja muutamat ihmiset innostuivat pohdiskelemaan käsityön merkitystä syvällisemminkin.

Neulegraffitin voi bongata Oulun kaupungin Opetustoimen käytävältä.

Olimme neuloneet valmiiksi viisikulmion, josta pystyi neulomaan viiteen suuntaan yhtä aikaa. Heti kun neuletyö otettiin esille, kaikille puikoille löytyi neuloja ja iloinen rupattelu siivitti neulomista. Tempaukseen osallistuneet olivat aidosti huolestuneita käsityötaidon katoamisesta, käsityön opetuksen tilasta ja käsityönopettajien työllistymisestä.

Neulegraffititempauksessa saimme muutamassa tunnissa hienon neulegraffitin lisäksi 145 ohikulkijan nimen adressiin, jossa esitimme huolestuneisuutemme. Adressi luovutettiin Oulun kaupungin Opetustoimen hallintopäällikölle Mika Penttilälle, joka kokoaa käsityönopettajista koostuvan työryhmän tekemään selvitystä tilanteesta jo tämän syksyn aikana. Penttilä osoitti aidosti mielenkiintonsa huolenaihettamme kohtaan ja keskusteli aiheesta positiivisin mielin. Jäämme mielenkiinnolla kuulemaan tuloksia!

Tempaukseen osallistui myös useita jo eläkkeelle jääneitä käsityönopettajia, joita asia myös kosketti. Heillä oli omia kokemuksia virkojensa ”jäädyttämisestä”. Miesenergiaakin näimme puikoilla kaksin kappalein. Toisella heistä oli kokemusta käsin ja koneella neulomisesta. Yksi miehenalku puolestaan kävi kiinnittämässä irronneen nappinsa puseroonsa tarvikkeillamme. Kunnon käsityönopettajaltahan löytyy aina neula ja lankaa paikasta riippumatta!

Kuvassa päivän ensimmäinen neulojatiimi iloisesti rupatellen. (Kuvaaja Minna Vastimo)

Käsityön opetus on arvokas voimavara

• Suomalainen käsityönopetus on ainutlaatuista maailmassa ja siitä ollaan kansainvälisesti kiinnostuneita. On esitetty, että Suomen hyvillä Pisa-tutkimustuloksilla ja Suomen maineella ja menestyksellä design-maana olisi yhteys monipuoliseen suomalaiseen käsityönopetukseen.
  
  
• On yleisesti todettua, että Suomen tulevaisuus on innovaatioissa ja osaamisessa. Laadukas käsityönopetus korostaa juuri näitä arvoja; sekä uuden luomista että laadukasta, viimeisteltyä osaamista.
  
  
• Suomalaista osaamisen perinnettä ja vielä olemassa olevaa käsityötaitoa ei sovi hukata, vaan sitä pitää siirtää, ylläpitää ja kehittää parhaalla mahdollisella tavalla.
  
  
• Käsityö on paitsi tuotteiden suunnittelua ja valmistusta, myös yhteiskunnallisesti merkittävä harrastus, joka antaa tekijälleen monenlaisia henkisiä voimavaroja ja parantaa siten yleistä elämänlaatua ja jaksamista.