Mikä muuttuu tekstiilityössä vuoden 2016 OPS:issa?

Teksti Maria Brandstaka

Asteittain vuodesta 2016 eteenpäin käyttöön otettavassa uudessa opetussuunnitelmassa käsityön rooli ja merkitys muuttuvat. Mitkä ovat OPS:in merkittävimmät uudistukset ja miten paikallinen opetussuunnitelma tulisi laatia?

Tekstiilityön opettajien kannalta uuden OPSin keskeisin muutos on havaittavissa nopeasti: sisältöjä ei ole enää jaettu tekniseen työhön ja tekstiilityöhön. Yhdessä lauseessa mainitaan, että opetuksessa tulee käyttää sekä teknisen työn että tekstiilityön menetelmiä. Muuten tavoitteet ja sisällöt koskevat vain yhtä, monimateriaalista ja laaja-alaista oppiainetta.

Toinen keskeinen kehityssuunta on se, että oppilaan rooli aktiivisena toimijana korostuu. Käsityön oppiminen tapahtuu havainnoiden, tutkien, innovoiden ja sinnikkäästi kokeillen. Opettaja nähdään kokonaisen käsityöprosessin ohjaajana ja mahdollistajana. Opettajan tehtävä on myös huomioida oppilaiden erilaiset lähtökohdat ja tarpeet.

Opetussuunnitelmatyössä mukana ollut Helsingin normaalilyseon käsityön lehtori Minna Matinlauri näkee uuden OPSin käsityön tulevaisuuden takaajana.

– On tullut muutoksen aika, jotta käsityön opetus säilyisi myös tulevaisuudessa perusopetuksen oppiaineena. Toivon, että suomalainen käsityön opetus siirtyy uudelle aikakaudelle tämän OPSin myötä. Nyt lähdetään yhdessä toteuttamaan ja luomaan innovatiivista oppimisen ja opettamisen käsityökulttuuria.

Käsityöllinen toiminta perustuu uudessa opetussuunnitelmassa ilmaisuun, muotoiluun ja teknologiaan. Teknologian käsite laajenee. Opetusjärjestelyt muuttuvat: käsityönopetusta toteutetaan entistä enemmän ryhmätyöskentelynä, tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäen sekä opintokäyntejä museoihin ja yrityksiin tehden.

Yläkoulujen seitsemännet luokat aloittavat uuden opetussuunnitelman mukaisen opiskelun vuonna 2017, ja OPS-työ onkin jo aloitettu monissa kouluissa. Minna Matinlauri korostaa opetussuunnitelmatyön luonnetta oppimiskokonaisuuksien mahdollistamisena yksittäisten oppimistehtävien sijaan:

– Kunta- ja koulukohtaisen OPS-työn alkaessa toivoisin, että paikallisen käsityön opetuksen suunnittelussa käsityö nähtäisiin oppiaineena, jossa toteutetaan monipuolisia, teemallisia, eheyttäviä ja toisiaan täydentäviä kokonaisuuksia. Teemalliset opetuskokonaisuudet voisivat vielä muodostaa juonellisen kokonaisuuden keskenään alakoulusta yläkouluun. Materiaali, tekniikka, väline/kone tai tuote sellaisenaan ei ole enää opetuksen suunnittelun lähtökohta, vaan tarkoituksena on luoda laajempia, oppilaan omaan elämismaailmaan liittyviä, ajankohtaisia, kantaaottavia, kokeilevia oppimiskokonaisuuksia, jossa käytetään sekä teknisen työn että tekstiilityön työtapoja.

Toinen huomioitava asia opetussuunnitelmatyössä on yhteistyö eri tahojen kanssa:

– Koulukohtaisia opetussuunnitelmia olisi mielestäni järkevä suunnitella yhdessä alueellisten ala-ja yläkoulujen kanssa. Yhteistyö tiivistyy myös koulun ulkopuolisten toimijoiden, asiantuntijoiden, yritysten ja yhteisöjen kanssa.

Uusi OPS velvoittaa opettajia suunnittelemaan yhdessä monialaisia oppimiskokonaisuuksia vähintään yhden vuosiviikkotunnin verran kaikille peruskoululaisille. Tässä käsityöllä on hyvä mahdollisuus olla mukana luomassa uudentyyppisiä oppimisprojekteja. Samalla käsityönopetuksen laajat tavoitteet tulevat näkyviksi myös muille opettajille.

Tietyssä mielessä tuleva OPS ei tuo mitään mullistavaa: kehityskulut ovat olleet nähtävissä jo ainakin vuosikymmenen ajan, ellei pidempäänkin. Uuteen OPSiin on lopultakin saatu tuotua monet niistä ajatuksista, joita käsityönopetuksen kehittäjät ovat ajaneet jo pitkään.

Entä mitä mieltä on Minna Matinlauri - onko uusi OPS onnistunut?

– Mielestäni tämä uusi OPS, sekä perusosa että ainekohtaiset osat, on ainutlaatuinen ja vahvasti tulevaisuuteen katsova kokonaisuus. Uusi OPS on monen mahdollistaja.