Aino-koti -säätiö
Vuodesta 1950 suomalaisen käsityön tukena
Säätiö perustettiin vuonna 1950 käsityönopettaja, tekstiilitaiteilija Aino Hausmannin (25.2.1901 – 17.9.1972) aloitteesta ja lahjoituksesta. Säätiön nimessä elää sekä perustajan nimi että säätiön alkuperäinen tarkoitus tarjota eläkkeelle tai työkyvyttömäksi joutuneelle käsityönopettajalle asunto kohtuullista vastiketta vastaan – jopa vastikkeetta – hänen loppuiäkseen.
Säätiölain muututtua tehtiin sääntöihin vuonna 1966 muutos. Uusien sääntöjen mukaan varoja voitiin suunnata uuteen kohteeseen, käsityönopettajien jatko-opintojen rahoittamiseen. Tämä on sen jälkeen ollut toiminnassa keskeistä.
Säätiön perustaja Aino Hausmann ehti vielä nauttia toivomansa sääntömuutoksen vaikutuksesta ja olla päättämässä ensimmäisten vuosien apurahoista. Apurahojen kirjo on ollut laaja kattaen yliopistollisia jatko-opintoja, kirkkotekstiileihin ja teatteripukuihin perehtymistä, käsityöalan filmien tekoa, tekstiilikonservoinnin opiskelua, opintomatkoja, opiskelua ulkomailla, virkaan pätevöitymistä ja erikoistumista. Jo 1970-luvulla säätiö saattoi rahoittaa myös alan tohtorintutkintoon tähtääviä opintoja.
Säätiö myöntää vuosittain apurahoja. Apurahojen suuruus on ollut 250- 30000 markkaa (vuosina 1966 – 2001), 200 - 6000 euroa vuodesta 2002 eteenpäin.
Apurahoja myönnettäessä säätiön hallitusta sitoo sääntöjen 2. pykälä. Lisäksi hallitus pyrkii noudattamaan päätöksissään säätiön perustajan ajalta periytyviä käytänteitä ja periaatteita.
Päätöksistään hallitus on tilivelvollinen patentti- ja rekisterihallitukselle.