Pääkirjoitus 2/2018

”Digitaalinen maailma haltuun käsillä tehden.”

”Digitaalisella tekemisellä ja käsin tekemisellä on yhteinen teoreettinen perusta.”

”Hankkeessa kehitetään ja kokeillaan digitaaliseen teknologiaan perustuvien yhteisöllisten, keksivien työtapojen mahdollisuuksia peruskoulun kehittämisessä. ”

Kaikki nämä ovat suoria sitaatteja tämän lehden eri jutuista. Näyttäisi siis vahvasti siltä, että digitaalisuus on nyt päivän sana käsityön opetuksessakin.

Ensimmäinen sitaatti on Käsityökoulu Robotista kertovasta jutusta (s.22). Pääpaino heidän toiminnassaan on elektroninen rakentelu ja ohjelmointi, mutta siellä painotetaan, että ohjelmoijia lapsista ei suinkaan kouluteta, vaan kyseessä on taidekoulu, jonka tarkoitus on kasvattaa lapsista aktiivisia ja kriittisiä kansalaisia digitaaliseen maailmaan – ei vain käyttämään ja kuluttamaan, vaan myös ottamaan haltuun ja muokkaamaan.

Käsityökoulu Robotin periaate nivoutuu selvästi yhteen ajatuksen kanssa, josta käsityön filosofian dosentti Seija Kojonkoski-Rännäli kertoo tekstissään (s.11) puhuessaan uudesta maker kulttuurista: ”Näyttää siltä, että tässä muutoksessa voivat myös kaikkein vanhimmat käytännöt ja kaikkein uusimmat ideat liittoutua keskenään muutosta rakentamaan. Näin on käymässä käsin tekemisen ja digitaalisen tekemisen kohdalla.”

Myös konkreettisia esimerkkejä käsitöiden ja digitaalisuuden liitosta lehden sivuilta löytyy. Elina Urmas muun muassa kertoo kolumnissaan (s.19) digipainotekniikan ja print-on-demand -palveluiden hyödyistä vaatteiden ompelussa. Maritta Virtasen luokka taas on mukana Co4-Lab-hankkeessa, jonka myötä oppilaat ovat päässeet innovoimaan jo monenlaista uutta tekniikkaa hyödyntäviä käsityöprojekteja. On muun muassa suunniteltu UrPo- älykäs urheilupohjallinen, Moon- urheiluvaate, pelikahvat, älytuoli, piirtokone, kastelujärjestelmä ja kännykän älykuoret. (s.24)

Esimerkit osoittavat, että kasvamassa on selvästi uusi tekijäsukupolvi, joka ei enää ole vain passiivinen kuluttaja ja tyydy siihen mitä on saatavilla. Uuden ajan käsityön taitajalla on tarvittavat perustaidot, mutta hän osaa toimia kriittisesti ja luovasti. Hänellä on käsityön tekemisen perinne halussa, mutta myös digitaalinen maailma hyppysissä. Näin hän voi miksata uutta ja vanhaa ja luoda aivan uutta tekijyyden kulttuuria.

Jaana