Inspiraato on mottomme

Teksti Mari Salovaara, kuvat Helena Hämäläinen 

inspiraato.blogspot.fi

Helena Hämäläinen kirjoittaa blogissaan hengittävänsä käsillä tekemistä. Pohjoisen muuttolintusen käsityöelämää innoittavat kaikenlaiset asiat avaruudesta arktiseen kaipuuseen ja laululintuihin. Helena opiskelee Helsingin yliopistossa käsityönopettajaksi sivuaineenaan museologia. Pohjalla on jo kaksi ammatillista tutkintoa, saamenkäsityön ja tekstiilialan artesaanit. Jälkimmäinen koulutus painottui kankaankudontaan. Helenan erikoisosaamista ovat pirtanauhat, joihin liittyen on syntynyt useampikin opintoihin liittyvä työ. Blogista ja Youtubesta (kanava Inspiraato on mottomme) löytyvät Helenan tekemät ohjevideot pirtanauhoista. Helena toimii aktiivisesti ainejärjestö Tekstiilareissa ja on ahkeroinut taustavoimissa esimerkiksi Kajahtaneissa kudelmissa ja Tekstiilareiden Kuukauden Käsitelmissä. Blogipostauksia odotellessa Helenaa voi seurata Twitterissä.

Mikä sai sinut aloittamaan bloggaamisen?

Varmaan se, että olen tarinankertoja. Perustin blogin paikkaamaan tarinankerrontavajetta, ja koska käsityöt ovat olennainen osa minua ja elämääni, kerron tarinat niiden kautta. Blogi on itseilmaisukanava, joka tyydyttää tarinankerrontavajetta käsityön osalta mainiosti.

Millaisesta tarinasta syntyi blogisi nimi?

Yläasteella ja lukiossa kävin taidekerhossa, jonka tiloja saimme käyttää myös varsinaisten kerhoaikojen ulkopuolella. Tilan avaimessa oli muovinen avaimenperä, jonka sisällä on lappu johon voi kirjoittaa. Lappuun oli ollut tarkoitus kirjoittaa Inspiraatio on mottomme, mutta sinne oli livahtanut kirjoitusvirhe. En kirjoittanut sitä itse, mutta Inspiraato on siitä lähtien ollut minusta hyvä motto. Se pitää sisällään kokonaisvaltaisuuden ja sen, ettei kaikki ole niin vakavaa, puunattua ja puhtoista.

Millaisille lukijoille blogisi on?

Vaikea kysymys! Ehkä kärsivällisille ja yllätyksistä pitäville, koska bloggaan satunnaisin väliajoin satunnaisista aiheista. En juuri tee ohjeita, paitsi aiheista joiden ohjeista mielestäni todella on puutetta. Lukijani ovat ehkä itsestään ilman ohjeitakin roihahtavia. Ohjeiden sijaan keräilen mieluummin langanpäitä niin, että niitä voi seurailla haluamiinsa suuntiin ja inspiroitua. Blogini on ihmettelijöille ja liikahtaville sieluille.

Mikä on blogisi punainen lanka ja sanoma?

Ihmettelyn, keksimisen, löytämisen, hukkaamisen ja eksymisen rujosanoma. Ei ilosanoma, vaan rujo, koska sellainen on ihminen ja elämä, vaikkakin hyvin ihmeellisellä ja kauniilla tavalla.

Mistä ammennat ideasi?

Viime marraskuussa neuloin Möbiuksen nauhan innoittamana Möbiuksen huivin. (Möbiuksen nauha on se kappale, jolla on vain yksi pinta ja reuna). Siitä kertovassa tekstissäni mietiskelin avaruuksia, ja sain tietää, että aika-avaruus jossa elämme on matemaatikkojen kielellä nimeltään pseudo-Riemannilainen monisto. Sieltä ammennan.

Valmistuminen käsityönopettajaksi häämöttää jo nurkan takana. Mikä sinusta tulee isona?

En tiedä, mutta odotan uteliaana. Toivottavasti voin jatkaa tällä käsityötieteellismuseologisella reitillä, jota tähänkin asti olen kulkenut.

Helena Taiteiden yössä.
Helenan ideoima yhteisöllinen virkkuteos Laululintu kasvaa tapahtumissa.