Fiber Futures – japanilaista tekstiilitaidetta

Teksti: Mari Salonen, kuva Designmuseo

Vielä ehdit! Desingmuseon japanilaisen tekstiilitaiteen näyttely hämmästyttää ja inspiroi..

Designmuseossa hemmotellaan tänä keväänä tekstiilitaiteen ystäviä. Museon 140-vuotisjuhlavuoden näyttely Fiber Futures - Japanin tekstiilitaide tänään esittelee japanilaista tekstiili- ja kuitutaidetta. Esillä on 30 japanilaisen taiteilijan töitä, joissa on hyödynnetty niin japanilaista perinnettä kuin uusinta teknologiaakin. Materiaalien kirjo on laaja; pellavasta paperiin, puunkuorista metallilankaan. Jos näyttelyä pitäisi kuvata parilla sanalla, ne voisivat olla ilmava ja valoisa. Teokset ovat hauraita, keveitä, henkäyksenohuita. Monissa on silti onnistuttu luomaan illuusio jykevyydestä ja painosta. Esimerkiksi Rei Saiton teos Dots on kattoon asti ulottuva, monumentaalinen pylväs, joka näyttää kauempaa raskaalta. Lähellä se paljastuukin vahabatiikkivärjätyiksi sanomalehden sivuiksi, joita ilmavirta liikuttelee.

Kyoko Kumai puolestaan käyttää materiaalinaan seitinohutta ruostumatonta teräslankaa, jota on kieputeltu ja ommeltu. Teos näyttää suurilta harmailta kiviltä, mutta onkin oikeastaan suurimmaksi osaksi ilmaa: aurinko paistaa murikoiden läpi. Tomoko Arakawa käyttää myös teräslankaa, mutta on punonut sitä makramee-tekniikalla. Ohuet materiaalit ja rakenteet hyödyntävät myös ympäristöään, valoa ja varjoa, jotka tulevat osaksi teoksia.

Monissa teoksissa huomaa, että käytetty materiaali itsessään on varsin arkista, jopa mitäänsanomatonta. Taitava tekniikan hallinta tekee työstä mielenkiintoisen. Teräslanka, nylonnyöri, paperi tai tuiki tavallinen siksak-ommel taipuvat uskomattomiksi oivalluksiksi. Samassa työssä on myös saatettu käyttää lukemattomia eri tekniikoita, ja joidenkin teosten nerokkuus paljastuu vasta aivan läheltä katselemalla.

Japanilaisia ajatellessa tulee mieleen innovatiivisuus ja luovuus, teknologia ja edelläkävijyys. Fiber Futures vastaa tätä: monien teosten kohdalla hämmästyy, miten joku on voinut tuollaisen keksiä. Perinteisen tekstiilin rajoja venytetään joka suuntaan. Upeana esimerkkinä vaikkapa Dai FujiwaranAurinkotalo-arkkitehtuuriprojekti, jossa talon katto on Tupperware-rasian kannen tapaan pois kuorittava tekstiilipeite.

Kuitenkin monissa teoksissa, inspiraationa on ollut luonto ja siellä esiintyvät asiat ja ilmiöt, elämän kiertokulku tai huoli ympäristöstä. Näyttely saakin nimensä mukaisesti pohtimaan tulevaisuutta ja tekstiilin mahdollisuuksia ja roolia siinä. Sekä uusimmalla teknologialla että perinteellä on paikkansa, eikä niitä pidä ajatella toisilleen vastakkaisina. Kaiken kaikkiaan kaunis näyttely istuu ajankohtaan ja kevään odotteluun kuin nenä päähän. Monen näyttelyvieraan lempiteos, Kazuyo Onoyaman Orikata on saanut innoituksen origameista. Taiteilija on taitellut keltaista tylliä esimerkiksi tutun kurki-origamin taitoksin. Kirkas ja kuulas teos saa siristelemään silmiä: outo valoilmiö, ihan kuin aurinkoinen päivä pitkän talven jälkeen.

Fiber Futures - Japanin tekstiilitaide tänään
Designmuseossa 7.5.2013 asti.