Kädentaidot chillaa Tampereen Monitoimitalossa

Teksti ja kuvat Miia Collanus

Tutustuin Monitoimitaloon syksyn avoimien ovien päivässä ja olin aivan myyty. Kauniin 1913 valmistuneen Jugend-rakennuksen viisi kerrosta tarjoaa ilmaiseksi ohjattua toimintaa 7–29 -vuotiaille lapsille ja nuorille. Aiemmin eri puolille kaupunkia sijoitetut nuorisotoimen yksiköt ovat nyt neljättä vuotta yhteisen katon alla.

Monitoimitalossa voivat muun muassa aloittelevat muusikot käydä tekemässä demoja ja video- ja mediatuotantoa ammattilaisen varustein, talosta löytyy 18–25-vuotiaille työttömille nuorille tarkoitettu työkokeilupaikka Pajasto, jossa voi tutustua taide- ja media-alaan sekä kaikille avoin kahvila, johon koululainen voi hankkia eväspassin.

Kaikkein huikein kokemus löytyy kuitenkin kolmannesta kerroksesta, jossa sijaitsevat kädentaidot. Opettajien kielelle muotoiltuna oppimisympäristö on työpajamaisen houkutteleva ja suurista ikkunoista tulvii ajatusta kirkastavaa valoa sisälle. Koko suuri kerros on täynnä kädentaitoja: savitöitä, koruja, kankaanpainantaa, tuunausta, ompelua, kankaankudontaa.

– Keskeinen ajatus on tarjota mielekästä vapaa-aikaa ja ohjata tekemiseen, joka lähtee nuorista itsestään, kertoo kädentaitojen ohjaaja Leila Hynynen.

Maanantaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin kuka tahansa 7–29-vuotias voi kävellä sisään ja painaa itselleen vaikkapa T-paitaan kuvion. Materiaalivarastot ovat vapaasti käytettävissä ja erittäin edullinen materiaalimaksu peritään lopuksi käytön mukaan. Käytäntö toimii, luottamalla tuottaa luottamuksellisuutta.

 

Lähtökohtana omat ideat

Hynynen kertoo, että kädentaidot ovat yksi suosituimmista aktiviteeteista koko talossa. Laaja ikähaitari on valtakunnallisesti poikkeuksellinen ja sen tavoite on tutustuttaa eri-ikäisiä toisiinsa. Sijainti keskustan suuren puiston reunalla tarjoaa teineille vaihtoehdon pussikaljalle.

Monitoimitalossa ei ole opetussuunnitelmaa ja tekeminen on vapaaehtoista. Sekä ohjaaja Riina Vuorenniemi että Leila Hynynen korostavat, että Monitoimitalon kädentaidot eroavat perusopetuksesta siinä, että kaikki tekeminen on vapaaehtoista ja lapsista itsestään lähtevää.

– Nuorethan on älyttömän taitavia ja hirveen käteviä, sanoo Leila.

Tästä hän antaa kiitosta perusopetuksen opettajille, sillä sieltä ne kokemukset ja taidot tulevat. Kävijöissä on myös jonkin verran taiteen perusopetuksessa käsityötä opiskelevia, joille Monitoimitalon kädentaidot tarjoavat kädentaitojen hetken, jossa ei ole ulkoa säädeltyjä tavoitteita.

Mitään munakenno- ja vessarulla-askartelua ei kuitenkaan tehdä vaikka monella sellainen ennakkokäsitys on Leilan mukaan kuulemma ollut. Keskeinen ajatus on, että töitä ei tehdä mallin mukaan. Ideoita ja ohjausta toki tarjotaan, mutta aktiiviset nuoret tuovat usein omia ideoitaan mukanaan ja siitä ne leviävät kanssakävijöiden töihin, yhteisesti edelleen jalostettaviksi.

- - - -

Tutustu Monitoimitaloon: www.nuortentampere.fi/13

 

Lolita-pukeutuja on taitava ompelija

Hiihtoloman aikana Monitoimitalossa järjestettiin kolmipäiväinen ChillHouse-festari, johon kävin tutustumasa. Aulassa tapasin Saija Sasetarin, joka on paitsi erittäin näyttävän näköinen lolita-asussaan, myös erittäin taitava käsityöläinen. Saija valottaa, että lolita-kulttuuria ei pidä sekoittaa cosplay -kulttureihin, jossa kysymys on performanssista. Lolita ei myöskään viittaa Nabokovin Lolita-kirjan erotisoituun hahmoon.

Sasetarin edustama lolita on Japanista alkunsa saanut muodin alakulttuuri, jossa pukeudutaan viktoriaanisesta pukeutumista inspiraatiota saatuihin asuihin. Keskeistä on söpöily, joka näkyy muun muassa lyhyinä, kuppikakkumaisina hameina ja päivänvarjoina. Yleisä alakulttuureja ovat sweet lolitat, classic lolitat ja gothic lolitat.

Saija valmisti ensimmäisen lolita-asunsa seitsemän vuotta sitten. Itseoppineen ompelijan asukokonaisuuksia ei voi kuin ihailla. Ohjeita Saija ei katso, vaan toteuttaa vaatteet tutkivan ja ongelmalähtöisen oppimisen metodilla – aivan loistavin tuloksin. Tämän käsityönopettajan silmään kaavoitukselliset ja ompelutekniset ratkaisut ovat tasapainoisia, työnjälki huoliteltua ja kokonaisuudet harmonisen kauniita. Ja kaikki kierrätysmateriaaleista.

Optimistinen ajatukseni, että teknisiä taitoja voisi perusopetuksessa korvata ilmiölähtöisillä, muotoilua ja ilmaisua korostavina projekteina saa Saijan tapaamisesta lisäpontta. Innostunut ja tiedonhankintataitoinen ihminen löytää nykyisin valtavan määrän työohjeita ja vertaistukea, mutta hikisiin silmukoihin kiinnittyvä käsityömuisto saattaa estää useaa kansalaista astumasta voimauttavan käsityön piiriin. Mutta entäs ne vähenevät tuntimäärät, kysyy pessimistisempi puoleni.

- - - -

Kurkkaa Saija Sasetarin blogiin: frillycakes.blogspot.fi

Monitoimitalossa järjesttiin hiihtoloman aikana ChillHouse-festari. ProudlyU – ole ylpeästi sitä mitä olet, oli kädentaitokerroksen ChillHouse -teemana. Suuressa tilassa tehtiin koruja ja esillä oli kymmeniä laatikoita materiaalia käyttöön – ilmaiseksi.
Kankaanpainantatiloissa kiinnitettiin lehdistä leikattuja kuvia liimalla kasseihin.
Tampereen Monitoimitalolle tullut Saija Sasetarin ompelee itse lolita-asunsa.