Pääkirjoitus

Villalanka, connecting people

Viimetingan ihmisenä aika käy toisinaan hyvin vähiin ennen kuin loppuu kokonaan. Syksyisen isoäidinneliö-jutun kuvituksena olleen rekan neliöt olivat vielä aamulla lankoina, kun lehti piti laittaa illalla painoon. Hiki hatussa yritin virkata jäämäissä sutivassa bussissa ennen töiden alkua.

Samana aamuna bussiin sattui myös työmatkatuttu, ja juttu ajautui vaarallisesti käsityökokemuksiin. Eihän sitä opettaja malttanut olla käyttämättä tilaisuutta hyväkseen, kun toinen ei ollut aikoihin virkannut ja mieli teki ilmiselvästi kokeilla. Stressikierrokset nousivat toisessa aivopuoliskossa, kun kuvituksen valmistamiseen tarvittavat kallisarvoiset minuutit kuluivat. Toinen aivopuolisko kai yritti näytellä ystävällistä käsityön lähettilästä.

Pääsin vähän aikaa sitten neulontamatkalle Viroon. Oli vaikea uskoa, että osallistujat olivat toisilleen entuudestaan vieraita, niin nopeasti juroiksi väitetyt suomalaiset löysivät uusia tuttavia. Ennen kuin ensimmäiset kahvikupit oli kumottu laivan kabinetissa, täytti iloinen puheensorina jo huoneen ja käsityövinkkejä vaihdettiin vimmatusti. Yksi esitteli tekemäänsä takkia, toinen neulakirjaa. Yhdessä nurkassa opeteltiin Salomonin solmuja ja toisaalla rekrytoitiin porukkaa värjäripäiville. Käsityö teki hetkessä sen, mihin monesti tarvitaan kamalasti kaljaa ja karmea kankkunen.

Samanlaisesta yhteisöllisyydestä pääsivät nauttimaan Tiina Hytti ja Sirpa Kokko Kyproksella, jossa he osallistuivat opettajien täydennyskoulutukseen. Heidän matkakertomuksensa löydät lehden sivulta 22. Kursseja järjestetään lisääkin, ehkäpä luemme sinun matkatarinoitasi syksyllä?

Yhdessä tekemisen riemua koettiin myös opiskelijoiden järjestämässä tempauksessa TOL 100 vuotta -juhlaseminaarissa. Tässä numerossa voit lukea seminaarivieraiden tekemästä hevospatsaan loimesta. Taideteoksen hyväntuulinen tuunaaminen ylitti myös uutiskynnyksen! Kuva patsaasta loimineen pyöri metrojen ja ratikoiden uutisia välittävissä digitaalisissa infotauluissa ja printattuna kaupunkilehdissä. Mielenkiintoista nähdä, miten projektista tehty video onnistuu luomaan yhteyksiä ihmisten välille.

Joululoman jälkeen satuimme taas samaan bussiin työmatkakaverini kanssa. ”Kato mihin sä mut innostit”, hihkaisi kollega ja esitteli uusia lapasiaan. Olin jo unohtanut koko virkkaussessiot, mutta villalankakokeilustaan innostuneena bussimatkaseurani oli käynyt ostamassa puikot ja neulonut täydelliset lapaset.

Kyllä kansankynttilänä toisinaan kelpaa!

Hyviä yhdessä olemisen hetkiä perinteisten ja modernien työkalujen äärellä!

Outi