Pääkirjoitus

Paholaismaista suunnittelua

Päätin ostaa kunnolliset talvikengät, ja ajattelin, että kun satsaan niihin enemmän rahaa, saan varmasti laatua, joka kestää vähintään kolme talvea. Mutta kuinka ollakaan, kengät hajosivat ensimmäisenä talvena.

Tämä sama hajoamisilmiö koskee myös erityisesti elektroniikkaa. Varmasti ihan jokainen on miettinyt, miksi ennen televisiot kestivät lähes eliniän, mutta nyt uusi on ostettava parin vuoden välein. Minulla oli kymmenen vuoden ajan käytössä sama mikroaaltouuni, joka oli sitä ennen ollut mummollani. Kun se hajosi, ja ostin uuden, ei uusi kestänyt kuin vuoden. Nyt käytössä on jo kolmas mikrouuni muutaman vuoden sisällä.

Netistä löytääkin huhuja ja keskusteluja siitä, miten uusi elektroniikka ohjelmoidaan kestämään vain hiukan takuuajan yli, jotta ihmiset saadaan kuluttamaan. Se, jos mikä on paholaismaista suunnittelua. Evil design on Clara Åhlvikin lanseeraama termi, josta voi lukea lisää tästä lehdestä.

Huonon suunnittelun aikana on ilahduttavaa havahtua siihen, että käsitöissä ja käsityönopetuksessa painotetaan nykyisin entistä enemmän kestävää suunnittelua. Esimerkiksi Käsityökoulu Tikkurissa (s. 20) ei yritetä saada nopeasti valmista, vaan sitä vastoin panostetaan kestäviin tuotteisiin ja kierrätysmateriaalien käyttöön. Samankaltaisia ajatuksia löytää tästä lehdestä myös kestävää suunnittelua harjoittavasta Anniina Nurmesta kertovassa jutussa sekä jutussa kotitalous-ja käsityönopettajaopiskelijoiden laivaseminaarista.

Käsitöissä on hyvä painottaa kestävään suunnitteluun, mutta aivan yhtä tärkeää on myös korjaamisen taito. Tätä pohti myös Anna Kouhia kolumnissaan (s. 19). Elektroniikkatuotteiden osalta korjaaminen on valitettavasti ulkoistettu Aasiaan tai lopettu kokonaan, mutta käsitöissä se on onneksi vielä mahdollista. Ostetaan siis kestävää laatua, ja hajotessa korjataan. Minä ainakin aloitan viemällä talvikenkäni suutariin.

Jaana