Sukkulalla ja neulalla – yrittäjän arkea kansallispukujen takaa

http://sukkulallajaneulalla.blogspot.fi/

Teksti ja kuva: Anna Kouhia

Kansallispukuja työkseen valmistava käsityöyrittäjä on Suomessa harvinaisuus. Imatralainen artesaani Soja Murto on yksi harvoista kansallispukualalla työskentelevistä käsityöalan ammattilaisista. Hänen käsissään kansallispuvut, pukukankaat ja nauhat syntyvät alusta loppuun käsityönä, vanhoja malleja noudatellen. Suuritöiset kirjonnat, nauhojen valmistus, värjääminen, kankaankudonta ja ronkkaus kuuluvat kansallispukujen valmistajan arkeen. Koneella syntyvät sarafaanit ja feresit ovat taas työn toinen, modernimpi puoli.


Kansallispukuyrittäjän arki, usein vapaa-aikakin, kuluu monesti käsityön ja kansanperinteen parissa. Oman Sukkulalla ja neulalla -bloginsa lisäksi Murto ylläpitää Kansallispuku.com -verkkosivustoa sekä Kansallispukufoorumia ja hän pyrkii aktiivisesti edistämään kansallispukukulttuuria myös Facebookin Kansallispukuryhmässä.
 

Mikä sai sinut aloittamaan bloggaamisen?

Kansallispukujen kanssa työskentelevän käsityöläisen työ pitää sisällään lukemattomia mielenkiintoisia, tavallaan jopa ainutlaatuisia juttuja, joita halusin jakaa muille asiasta kiinnostuneille. Kirjoitan juttuja tavallisesta arjestani; etenevistä projekteistani, kohtaamistani haasteista, onnistumisistani, käsityön ilosta. Hiljalleen blogista on kasvanut minulle myös eräänlainen työyhteisö, jossa voin purkaa ajatuksiani ja suunnitella tulevaa. Työ kansallispukujen parissa ei ollut minulle kuitenkaan mikään tietoinen valinta, vaan ajauduin alalle ja lopulta huomasin jääneeni pukujen pariin.
 

Millaisille lukijoille olet suunnannut blogisi?

Kirjoitan elävästä kansallispukukulttuurista ja siihen liittyvästä käsityöläisyydestä. Blogillani on pieni tilaajakunta, mutta varsinaista lukijamäärää en tiedä. Hakusanahaun perusteella uskon, että blogissani käy esimerkiksi sellaisia ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneet jostain tietystä perinnetekniikasta tai kansallispukujen valmistuksesta. Heille blogini varmasti tarjoaa kiinnostavia ja ajankohtaisia, uusiakin asioita. Uskon myös, että blogini kautta pystyn välittämään kansallispuvuista ja perinnetekniikoista kiinnostuneille ihmisille paljon sellaista tietoa, mitä virallisia kanavia pitkin on vaikeaa, tai ainakin hidasta saada. Siten voisi sanoa, että blogilla on myös yleisempi opetus- ja valistustehtävä: Jaan blogissani omia kokemuksiani muun muassa pukujen käytöstä ja huollosta.
 

Blogin rinnalla pidät yllä myös Kansallispukuforumia sekä Facebookin Kansallispuku-ryhmää. Mitä ne ovat?

Facebook-ryhmässä käydään keskusteluja kansallispukuihin liittyen laidasta laitaan. Siellä kuka tahansa voi kysyä mitä haluaa muilta alasta kiinnostuneilta. Ryhmä on varsin aktiivinen, se kertonee myös alan harrastajien lämpimästä suhtautumisesta kansallispukuihin ja perinteeseen. Kansallispuku-verkkosivusto ja -forum ovat staattisempia. Niiltä löytyy esimerkiksi tietoa pukujen huollosta ja vuokrauksesta. Itse kansallispukunsa valmistavat voivat vuokrata sitä kautta minulta esimerkiksi erilaisia pukujen valmistuksessa tarvittavia erikoistyövälineitä.
 

Mitä blogin pitäminen on antanut sinulle?

Ketä kiinnostaa mikäkin: Yhtä kiinnostavat perinteiset käsityötekniikat, toista pukuhistoria ja kolmatta elävä kansanperinne. Itse olen kasvanut kansallispukujen keskellä, vähän niin kuin suoraan sisälle pukuun. Kuitenkin on sanottava, että jokaisella kansalaisella on oikeus muodostaa kansallispuvusta oma mielipide, kiinnostua siitä tai olla kiinnostumatta. Kansallispukujen käyttämiseenkin, tai juuri tietyn puvun valintaan on yhtä monta syytä kuin on käyttäjääkin – joillekin perinteen vaaliminen on tärkeä arvo, joillekin muille syy voi olla aatteellinen, ilmaisullinen tai puhtaasti ulkonäköön liittyvä seikka. Minulle, henkilökohtaisesti, kansallispuku on antanut paljon.
 

Mikä kansallispuvuissa kiinnostaa?

Kaikki on kiinnostavaa: muodot, materiaalit ja erilaiset elämänmuodot. Kumikkuus, väljät mitoitukset ja yksinkertaiset mallit ovat minimalismiin taipuvaisen käsityöntekijän unelma. Myös arjen pulmat houkuttavat kehittämään ratkaisuja. Osa ideoista lähtee materiaalista: ihanasta silkistä, kaapinpohjalta löytyvistä tilkuista tai ystävän kirppispussista kaivetuista vaatteista.