Tekstiili-innovaatioita kotimaasta

Puuvillan viljelyssä kuluu paljon vettä ja torjunta-aineita.
KUVA: COURTESY OF USDA NATURAL RESOURCES CONSERVATION SERVICE
Olisiko kierrätetystä selluloosakuidusta puuvillan korvaajaksi?
Suomalaiset yritykset kehittävät markkinoille uusia ympäristöystävällisempiä viskoosin tuotantomenetelmiä.
Polyesteriä on vaikea kierrättää, mutta sen käyttö lisääntyy koko ajan.

 

Maapallon väkiluvun kasvaessa myös tarve vaatetustekstiileille kasvaa koko ajan. Puuvillan kysyntä nousee, mutta kestäviä tapoja tuottaa lisää puuvillaa ei enää ole. Siksi synteettisten kuitujen käyttö lisääntyy yhä. Vuonna 2014 käytetyistä kuiduista 65 % oli synteettisiä, lähinnä polyesteriä, mikä tarkoittaa sitä, että pukeudumme enimmäkseen öljyyn. Siksi uusille puuvillan kaltaisille muuntokuiduille olisi markkinoita vaikka kuinka paljon.

Muuntokuitujenkaan tuotanto ei ole ongelmatonta, sillä esimerkiksi viskoosin tuotannossa tarvitaan vahvoja kemikaaleja, joilla on riski saastuttaa ympäristöä ja olla vaaraksi työntekijöille. Puupohjaisilla teollisuudenaloilla on ihmisten mielissä imago-ongelma: puun käyttö nähdään hakkuualueina. Puu on kuitenkin vähemmän ympäristöä kuormittava viljeltävä kuin puuvilla.

Ongelmia syntyy myös vaatteen kulutusprosessista, joka on osta-käytä-heitä pois. Pois heittämisen ongelmaan ja vaatetustekstiilien kierrätykseen pyritään nyt kuumeisesti keksimään hyviä teknologioita. Lisäpontta yrityksille antaa Euroopan unionin on asettama tekstiilien erilliskeräysvelvoite vuoteen 2025 mennessä. Suomalaisten innovaatioyritysten mukaan uudenlaiset selluloosapohjaiset muuntokuidut ovat erinomainen ratkaisu moneen vaatetusalan ongelmaan.

Näin monitahoiseen aiheeseen voi tarttua monelta kantilta: puupohjainen kuitu, kierrätetty puupohjainen kuitu, kierrätetty puuvilla, liuottimeton tuotanto, suljettu kierto tai usean näiden yhdistelmä.

Vuodesta 2009 lähtien suomalaiset yliopistot ja yritykset, muun muassa VTT, Aalto yliopisto, Helsingin yliopisto, Metsä Group ja StoraEnso, ovat tehneet yhteistyötä sellukuituteknologioiden parissa. Tutkimuksista on syntynyt innovaatioita ja innovaatioista uusia yrityksiä. Suomen Tekstiiliteknisen liiton syysseminaarissa 4.10. esittäytyi viisi uudenlaisen tekstiilikuidun parissa toimivaa yritystä, joilla kaikilla on hieman erilainen näkökulma ja kuitu.

Infinited Fiber

VTT:llä perustettu Infinited Fiber on kehittänyt viskoosimenetelmän, jossa liuottimena on urea ja jonka avulla puuvilla- tai paperijätteestä syntyy uutta kuitua. Kuitu voidaan kierrättää kuinka monta kertaa tahansa eikä sen laatu huonone.

Tuotettu kuitu on karvaisempi kuin viskoosi, puuvillamaisempi ja se on erityisen hyvin värjäytyvä. Hyvä värjäytyvyys vähentää väriaineiden tarvetta, mikä säästää ympäristöä. Menetelmän avulla viskoosikuitutehtaat voivat luopua myrkyllisten liottimien käytöstä, sillä järjestelmän saa liitettyä osaksi olemassa olevaa tehdasta.

Infinited Fiberilla uskotaan suuryritysten tahtoon ja mahdollisuuksiin vaikuttaa vaatetusteollisuuteen ja yhteistyökumppaneista löytyykin muun muassa H&M ja Adidas. Suunnitelmissa on 2019 nostaa tuotantoa ja lisensoida tuotanto-oikeuksia teollisuudelle.

Ioncell-F

Ioncell-F-kuitu on Aalto yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkimusprojekti ja Tutkimuksesta liiketoimintaan -kaupallistamisprojektin tulos, ja siitä on jo kirjoitettu paljon tutkimuksia ja uutisia.

Ioncell-F -kuidun tuotannossa voi käyttää kaikkea sellumolekyylimateriaalia, vaikka pahvia, sanomalehtiä tai vanhoja vaatteita. Prosessi on täysin suljettu raaka-aineesta lopputuotteeseen asti. Liuottimena toimii ioninen neste, eli vaarallisista kemikaaleista on päästy eroon ja suljetun kierron ansiosta ioninen neste ei kulu vaan sitä käytetään uudestaan ja uudestaan.

Kuitu itsessään on Lyocellin kaltainen sileä ja yllättävän luja kuitu, selvästi lujempi kuin puuvilla. Ioncelliltä löytyvät kaikki vaateteollisuuden prosessiin vaadittavat laitteet Aalto yliopiston tiloista, joten tuotantoprototyyppien ja pienten kokeilujen tekeminen on helppoa. Kuitua onkin käytetty monenlaisissa tutkimusprojekteissa ja opinnäytetöissä. Yhteistyökuvioissa on mukana muun muassa Marimekko.

Spinnova

Marimekko on mukana myös kehittämässä “maailman ympäristöystävällisintä tekstiilikuitua” Spinnova-yhtiön kanssa. Spinnovassa pyritään tuottamaan kuitua selluloosasta ilman liuottimia tai haitallisia kemikaaleja.

Prosessissa sellukuitu silputaan mekaanisesti hyvin hienojakoiseksi tahnaksi, joka puserretaan suuttimen läpi ohueksi kuiduksi. Sivutuotteena syntyy vain kuivauksessa haihdutettua vettä. Kuidun tuotanto kuluttaa 99 % vähemmän vettä kuin puuvillan tuotanto ja prosessin energiankäyttö on minimoitu.

Spinnovassa on sitouduttu vastuulliseen raaka-aineeseen ja käytetään vain FSC-sertifioitua puuta ja selluloosapohjaisia jätevirtoja (esim. viljantuotannosta ylijäänyttä olkea), mutta muitakin kierrätysmateriaaleja tutkitaan.

Alustavien testien perusteella tuotettu kuitu muistuttaa mekaanisilta ominaisuuksiltaan puuvillaa ja viskoosia, ja se voidaan uudelleenkäyttää, kierrättää tai kompostoida.

StoraEnso ja Metsä Group

StoraEnso on tunnettu paperituotteistaan, mutta se on myös merkittävä raaka-ainetuottaja viskoositehtaille. StoraEnso valmistaa liukosellua koivusta ja vuonna 2020 siitä tulee maailman 6. suurin liukosellun tuottaja kun uusi havusellulinjasto valmistuu.

StoraEnsolla halutaan vaikuttaa tekstiilialan eettiseen normistoon, sillä heidän tuotannossaan läpinäkyvyys, jäljitettävyys ja ekologisuus ovat tärkeitä arvoja, mutta asiakkaana toimivat viskoositehtaat ja varsinkaan vaatetehtaat eivät aina jaa näitä arvoja. Olisi hienoa jos vaatteen tuotantoprosessia pystyisi seuraamaan taaksepäin vaatteesta metsään asti.

Metsä Group on StoraEnson tavoin paremmin tunnettu paperituotteistaan. Heidän tekstiilikuituteknologiassaan käytetään aivan uusia yhdisteitä liuottimina ja menetemä on suoraliuotus. Nykyisissä teollisissa tehtaissa käytetään raaka-aineena liukosellua, mutta sen sijaan tässä menetelmässä käytettäisiinkin kuivaamatonta paperisellua, mikä tekisi menetelmästä nykyisiä tuotantomenetelmiä ympäristöystävällisemmän. Tekniikkaa on kehitetty Metsä Groupilla vuodesta 2012 alkaen ja viime toukokuussa sitä varten on perustettu MetsäSpring innovaatioyhtiö. MetsäSpring ja japanilaisen Itochu rakentavat Äänekoskelle yhteisen tekstiilikuitua valmistavan teollisen koelaitoksen. Tuotannon arvioidaan käynnistyvän vuoden 2019 lopulla ja tavoitteena on osoittaa uuden valmistusmenetelmän tekninen toimivuus ja selvittää uuden kuidun kiinnostavuus markkinoilla. Jos kaikki menee hyvin, seuraavassa vaiheessa Suomeen saatetaan rakentaa selvästi suurempi tekstiilikuitutehdas.

Moni kuitu on vielä tutkimusvaiheessa, eikä teolliseen tuotannon prosesseihin liittyvää ole vielä kokeiltu. Silti monen seminaariluennoitsijan mielestä Suomella on hyvät mahdollisuudet nousta tekstiili-innovaatioiden suurvallaksi, mutta yhteistyökumppaneita jatkotuotannossa on täällä valitettavan vähän. Kaivattaisiin uudenlaista kangastuotantoa, neulomoita tai kutomoita tai ainakin pieniä koelaitoksia, jossa uusien kuitujen ominaisuuksia voitaisiin tutkia lisää erilaisissa yhteyksissä.

 

TEKSTI OUTI LÄHETKANGAS  •  KUVAT WIKIPEDIA COMMONS