Tilkkurekan matkassa

Teksti ja kuvat Helka Lehti

Tekstiiliopettajaliiton, Novitan ja Marttojen Tilkkurekka kiersi Suomea 7.–20.2. Helsingissä koukut heiluivat täpötäydessä rekassa ja kuten eräs virkkaaja totesi: ”Virkkaaminen on ihanaa, täällä voisi olla koko päivän!”

Hyväntekeväisyysprojektiin isoäidinneliöitä ehtii virkata koko kevään ja kesän ajan. Syksyllä valmiit peitot toimitetaan Matkahuollon avustuksella Helsinkiin ja niistä kootaan (toivottavasti) maailman suurin tilkkupeitto. Lopulta peitot lahjoitetaan Ensi- ja turvakotien liiton kautta niitä tarvitseville. Lisätietoa: www.tekstiiliopettajaliitto.fi tai www.novita.fi > Pysy ajassa.

Heini Huhtala tuli rekkaan äitinsä innostamana. Hän muistelee joskus alakoulussa virkanneensa patalappuja, jotka ovat vieressä istuvan äidin mukaan edelleen käytössä. Anne Inkiläinen Klaukkalan Martoista oli rekassa opastamassa kävijöitä virkkaamisen saloihin. Annen mielestä rekkaprojekti on erittäin hyvä idea, jolla tosissaan ”saadaan ihmiset koukutettua”. Anne ja Heini totesivat Heinin ensimmäisen neliön muistuttavan ”enemmänkin isoäidinkolmiota tai ystävänpäiväsydäntä”, mutta ei se mitään, ainahan voi soveltaa käsityöperinteitä.

Mervi Tiainen muistaa virkanneensa viimeksi kouluaikoinaan sipulipussia ja tuli nyt lomallaan muistelemaan virkkauksen jaloa taitoa Novitalla työskentelevän Lucia Biskupskan avustuksella. Mervi totesi isoäidinneliöiden virkkaamisen olevan helppoa, tulosta syntyy nopeasti ja tekeillä olevia tilkkuja on helppo kantaa mukanaan.

– Aloittaminen on paljon helpompaa, kun joku opettaa perusteet, pelkkä ohje ei riitä vanhojen taitojen muistamiseen.

Niin ikään Klaukkalasta saapunut martta Marja-Leena Luukkanen kehui rekassa riittäneen kaikenikäisiä kävijöitä, tosin miehiä oli näkynyt valitettavan vähän.

Anne Inkiläinen ja Heini Huhtala
Mervi Tiainen ja Lucia Biskupska
Marja-Leena Luukkanen