PJ:n mietteitä uuden lukuvuoden kynnyksellä
On heinäkuun loppu ja viimeisiä kesälomapäiviä vietetään tällä hetkellä. Kulunut kesä on ollut erityisen sateinen ja kylmä. Tästä huolimatta kuluneet viikot ovat olleet lomaa meille opetustyössä oleville. Olemme itse saaneet suunnitella, miten vietämme aikamme ja mistä haluamme nauttia lomamme aikana. Toisille se on ollut opiskelua, toisille matkoja, uusia tuttavuuksia ja kokemuksia. Kaikki nuo ovat unohtumattomia hetkiä elämässämme. Omalla kohdallani yksi tämän kesän kohokohtia oli Porissa SuomiAreenalla yhteistyönä Taito ry:n ja TAO ry:n kanssa järjestetty tapahtuma. Kolme päivää opetimme erilaisia kädentaitoja teltassa lukuisille eri ikäisille ihmisille. Kesän aikana on myös kerätty paljon voimia varastoon tulevaa syksyä varten.
Uusi lukuvuosi ja uudet haasteet odottavat meitä. Viimeinen vuosi ”vanhan” opetussuunnitelman mukaista opetusta aloitetaan nyt syksyllä. Uusi ops kolkuttelee jo ovella. Vielä ei kuitenkaan ole kokonaisuutena selvillä, miten käsityönopetus tullaan tuntimääräisesti eri kunnissa järjestämään joko kuntakohtaisella, tai koulukohtaisella, päätöksellä. Osa kunnista ja kouluista ovat päätöksensä tehneet, osa tekee vasta tulevana syksynä, kuten omassa koulussani. On siis odotettavissa isoja asioita, jotka vaikuttavat tulevaisuuteen.
Toinen opetussuunnitelmaa koskeva haaste on kuntakohtaisen opetussuunnitelman oppiainekohtaiset sisällöt. Uusi opetussuunnitelma painottaa ilmiöpohjaista oppimista. Oppiminen nähdään oppiainerajoja rikkovana oppimisena, jossa opiskelu on tutkivaa ja omalähtöistä. Kaiken lähtökohtana on maailman todellisia ilmiöitä. Ilmiöissä voi opiskella monella tapaa, yhtä oikeaa tapaa ei ole. Käsityö ja käsillä tekeminen on itsessään jo omanlaisensa ”ilmiö”, joten ilmiöoppiminen sopii mielestäni hyvin meidän oppiaineemme opiskelumetodiksi.
Osa kunnista on jo aloittanut kuntakohtaisen opetussuunnitelmatyön, osalla se alkaa vasta tänä syksynä. Käsityön osalta se tuo haasteita paljon, koska tuntimäärät ovat painottuneet eri tavoin kuin aiemmin ja käsityönopetus tullaan toteuttamaan monimateriaalisena oppiaineena. Uusi ajattelutapa ja suhtautuminen opetuksen muutoksiin luo erilaisia tavoitteita, mutta samalla myös motivoi. Pyörää ei kuitenkaan tarvitse keksiä uudelleen, vaan asioita ja tekemisiä suunnitellessa ja tehdessä voi hyödyntää jo olemassa olevia tietoja ja taitoja.
Tuleva syksy on monella tapaa työntäyteinen ja haasteita tuova kuten myös kohtaamiset sekä uusien että tuttujen oppilaitten ja kollegojen kanssa.
Mukavaa lukuvuoden alkua kaikille toivottaen!
Maritta
