Termit tutuksi
Osa 4: Kuteet kuosiin, jos se sopii sun pirtaan!
Mitä tarkoitetaan, kun puhutaan kuontalosta? Entä mitä se äimä siinä käessä oikein meinaa? Käsityösanonnat elävät kielessämme halusimme tai emme.
”Kun puhumme huolitellusti, kehräävät vanhat äidinkielen opettajamme tyytyväisyydestä.”
Kun puhumme huolitellusta kielenkäytöstä, tarkoitamme tietenkin viimeisteltyä ja hienoa. Huoliteltu viittaa alunperin helman huolitteluun eli kun helma ommellaan siistiksi. Kehrääminen voi olla viittaus kissan kehräämiseen, mutta miksei myös rukin. Kissan hyrinä on kuulostanut samalta kuin langan kehrääminen rukilla, joten sitä on alettu kutsua kehräämiseksi. Kehrä itsessään tarkoittaa pyörää, ja rukissa se tarkoittaa lankaa muodostavaa värttinäosaa.
”Kuontalo ja kuteet pitää olla kuosissa, kun lähtee kaupungille!”
Puhekielessä kuontalo tarkoittaa hiuksia ja ehkäpä vielä sekavaa hiuspehkoa. Sen alkuperä löytyy kuitenkin myös rukista: kuontalo on rukissa olevan puisen kepin päässä oleva villa- tai pellavatuppo, josta lankaa kehrätään. Kun puhutaan kuteista, viitataan vaatteisiin, mutta matonkuteethan ovat myös tärkeä materiaali mattoa kudottaessa. Kude tarkoittaa myös kudotun kankaan poikkisuuntaista lankaa. Kuteet menevät siis kangaspuissa loimien väliin (ja loimethan ovat puolestaan hevosella päällään!). Kun sanotaan että joku on kuosissa, tarkoitetaan sillä, että asia on kunnossa. Kuosi viittaa tietenkin malliin ja vaatekappaleen kankaan struktuuriin.
”Se sopii mun pirtaan, että sulla on välillä pasmat ihan sekaisin.”
Pirtaan sopiminen on puhekielinen ilmaus sille, että joku asia sopii jollekulle tai hänen suunnitelmiinsa. Pirta liittyy kuitenkin kankaan kutomiseen, se määrittää kankaan tiheyden. Pirtoja on siis eri suuruisia, pirta valitaan sen mukaan, haluaako tiiviin vai harvan kankaan. Pasmojen ollessa sekaisin on ihminen vähän hukassa tai neuvottomana. Käsityökielessä pasma on lankavyyhdin osa, jossa on tietty määrä lankoja järjestyksessä. Vyyhdit sidotaan yhteen etteivät ne sekoittuisi, ja pasmalangat jakavat siis ison lankavyyhdin. Jos nämä langat katkaistaan ennen kuin vyyhti on kunnolla selvitetty ja aseteltu vyyhtitelineelle, voi käydä huonosti: pasmat menevät sekaisin, ja sen jälkeen vyyhdin käsitteleminen on yhtä takkuamista.
”Mä olin ihan äimän käkenä, kun mä voitin lotossa.”
Kun on huuli pyöreänä ja hämmästynyt, muistuttaa äimää eli tietynlaista neulaa. Neulan silmästä laitetaan lanka, joka muistuttaa ulos tullessaan vähän kuin kieli, joka kurkkaa reiästä. Vähän niin kuin käki kurkkaa käkikellosta. Yhden selityksen mukaan tässä sanonnassa on yhdistetty kaksi hämmästyjää: äimä (joka näyttää hämmästyneeltä suulta) ja käki, jolla on aikoinaan tarkoitettu humalaista tai kummastunutta ihmistä.
Suomalaiset ovat olleet vahvasti käsityöihmisiä ja käsitöitä ovat selvästi tehneet myös miehet. Sanonnat eivät olisi lähteneet elämään, jolleivät kaikki tietäisi, mistä puhutaan. Vanha sananlasku ”Rukiista ei leipä somene, eikä palttinasta paita parane” kertoo paljon suomalaisten arvostuksesta käsitöitään kohtaan. Palttinalla viitataan tietenkin yhteen kudotun kankaan perussidoksista.
Ennen vanhaan laskiaisena huudettin pulkkamäessä ”Pitkiä pellavia, hienoja hamppuja!” ja mitä pidemmälle laski, sen pidempiä pellavia oli odotettavissa.
TEKSTI HELENA SORVALI