2024 Käsityönopettaja ehdokkaat

Vuoden käsityönopettaja 2024 -ehdokkaita  ovat Minna Hankala-Vuorinen, Milla Saariaho ja Ulla Särkinen.  

Äänestys tapahtuu siten, että jokainen jäsenyhdistys, ja liiton hallitus yhdessä laittavat ehdokkaat järjestykseen siten, että:

nro 1 eli hänet haluamme Vuoden Käsityönopettajaksi = 3 pistettä

nro 2 = 2 pistettä

nro 3 = yhden pisteen

esimerkkitapaus: 

Narnian tekstiiliopettajat ry:n äänet:

Virpi Vetoketju 3p

Nanna Nappilista 2p

Pirjo Pikapuola 1p

Jäsenyhdistykset lähettävät omat äänestyspäätöksensä 20.9.2024 klo 15 mennessä toimisto[ät]tekstiiliopettajaliitto.fi -osoitteeseen. Äänet laskee järjestösihteeri. Tasatilanteessa liiton hallitus päättää kumpi kahdesta valitaan Vuoden Käsityönopettajaksi.

Alla kuvat ja kuvaukset kustakin ehdokkaasta.

Minna Hankala-Vuorinen

Minna on ollut vuosia iso käsityökentän äänitorvi, idearikas kehittäjä, tarmokas toimija ja positiivinen esikuva kaikille meille käsityöalan toimijoille. Minnalla on laaja näkemys siitä, mitä käsityö on ja mihin suuntaan sitä Suomessa voidaan tulevaisuudessa viedä. Minnaa kuvasi yhteistyökumppani näillä sanoin: huolellinen, tarmokas, innostava, asiaan paneutuva. Tällaisen tekijänä olen itsekin Minnan kokenut. Hänen kanssaan on aina ilo tehdä töitä yhteisen asian hyväksi.

Minna on toiminut 33 vuoden opettajan uransa aikana peruskouluissa, vapaassa sivistystyössä, toisella asteella ja yliopistossa sekä eri tekstiilin työtapojen että teknisten työtapojen opettajana. Hän on toiminut myös käsityöalan yrittäjänä 18 - vuotiaasta asti. Oman ansiotyönsä lisäksi Minna on yhdistysaktiivi. Hän on toiminut Tekstiiliopettajaliiton puheenjohtajana nyt kuudetta vuotta ja tätä ennen kaksi vuotta liiton varapuheenjohtajana. Hän on hoitanut myös liiton järjestösihteerin tehtävää niinä aikoina, kun tehtävässä ei ole ollut varsinaista työntekijää. Liiton puheenjohtajana hän tekee käsityön opetusta näkyväksi ja toimii aktiivisesti liiton edunvalvontatoimikunnan ja liiton tavoitteiden viemisessä päättäjille. Minna päivittää aktiivisesti liiton somekanavia ja kotisivua. Puheenjohtajana hän pitää huolen siitä, että liiton asiat hoituvat vaikeinakin aikoina sekä vastoinkäymisissä ja pitää ns. langat käsissään. Minna korostaa aina yhteistyön merkitystä ja on kiitollinen aktiivisesta ja hyvässä talkoohengessä toimivasta liiton hallituksesta. Hän on koko puheenjohtaja-aikansa tehnyt yhteistyötä Teknisten aineiden opettajien kanssa ja ollut järjestämässä mm. Työturvallisuusseminaaria ja messuosastoja. 

 Minna on toiminut Tampereen Seudun Tekstiiliopettajien hallituksessa aiemmin viisi vuotta ja on nyt toista vuotta uudelleen mukana .

Korona-aikaan hän perusti liitolle työryhmän, joka suunnitteli kasvomaskiohjeen ja ohjevideot. Minna toimi yhteistyössä Marttojen sekä Naisten Valmiusliiton edustajien kanssa ja kasvomaskiohje sai paljon julkisuutta eri mediakanavilla. Samalla liitto sai paljon näkyvyyttä valtakunnallisesti. Hän teki ison osuuden kasvomaskien valmistamisessa kansanedustajille vuonna 2020. Tuolloin Minna keräsi opettajilta opetusvinkkejä ja laittoi ne liiton jäsensivuille auttamaan etäopetuksen suunnittelussa. Minna toimii aktiivisesti liiton messuosastojen valmistelussa sekä Suomen Kädentaidot että Educa -messuille.

Minna toimi yhdeksän vuotta Tilkkuyhdistys Finn Quiltin hallituksessa ja tästä seitsemän vuotta yhdistyksen pohjoismaisen yhteistyön edustajana, jona aikana järjestettiin mm. suuret NQT -tapahtumat Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa Helsingin Kaapelitehtaalla. Tuolloin Minna oli myös TV:n aamulähetyksessä kertomassa harrastuksestaan tilkkutöiden teosta. Minna on perustanut Tampereella kaksi tilkkukiltaa, joista Tuntu -killassa hän on edelleen aktiivinen. Kilta on järjestänyt useita luovien tilkkutöidensä näyttelyitä Tampereen seudulla. Minna on 25 vuoden tilkkutyöharrastuksensa aikana kirjoittanut paljon artikkeleita yhdistyksen Tilkkulehteen ja opettanut tilkkutöitä Pirkanmaan eri kansalais- ja työväenopistoissa.

 

Minnan esihenkilö kirjoitti hänestä tällaisen lausunnon:

Minna Hankala-Vuorinen on idearikas ja monipuolinen käsityön opetuksen kehittäjä, joka on tuonut uusia tuulia käsityön opetukseen koulussa. Uudessa Kanavan koulussa työskennellessään hän on toiminut innovatiivisesti oppilaiden käsityökasvatuksen parissa. Minna jakaa kuvia oppilaidensa tekemistä töistä ja samalla omia opetusideoitaan Instagramissa CraftKanava -sivulla.

Hänen panoksensa uuden koulun käsityön tilojen suunnittelussa oli keskeinen. Minna on itseään ja oppiainettaan kehittävä ja osallistuu ajankohtaisiin koulutuksiin. Kanavan koulussa Minna on toiminut toisena vararehtorina ja johtotiimin jäsenenä. Lisäksi Minna on koulussa Globetiimin vetäjä, jossa tehtävässä hän tekee työtä koko kouluyhteisön kasvattamisessa kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

Minna on opettaja, joka kaikessa toiminnassaan pitää aina oppilaat ja heidän etunsa keskiössä. Hän on kouluyhteisössä pidetty ja arvostettu jäsen, joka omalla aktiivisesti osallistuvalla ja vaikuttavalla toiminnallaan vie kehitystä eteenpäin koko työyhteisössä. Ennen siirtymistään kunnan uuteen Kanavan kouluun Minna toimi Sääksjärven koulussa käsityön opetuksen lisäksi vararehtorina, vs. apulaisrehtorina ja kehittämistiimin vetäjänä.

Milla Saariaho

Milla on työskennellyt taiteen perusopetuksen käsityönopettajana parinkymmenen vuoden ajan ja vastaa Hämeenlinnassa Aimokoulussa käsityönopetuksen kehittämisestä. Hän on vuosien varrella kehittänyt käsityön luovaa ja kokeilevaa pedagogiikkaa yhteistyössä muiden taideopettajien kanssa.

Milla väitteli viime vuoden lopulla tohtoriksi Helsingin yliopistosta. Väitöstutkimus nosti esille monenlaisen osaamisen, nuorten itsetuntemuksen ja aktiivisen toimivuuden kehittymistä käsityön opiskelussa sekä miten käsityönopettajat hienotunteisesti tukevat nuorten kasvua. Milla on jakanut tutkimuksen tuloksia mm. TOL:n syyspäivillä, Punomon webinaareissa ja Taitoliiton julkaisemassa artikkelissa. Aiheesta on työn alla myös laajempi artikkeli suomeksi Käsityötiede tänään ja huomenna -teokseen. Oma tutkimus on antanut Millalle välineitä reflektoida omaa opettajuutta ja pedagogiikkaa. Hän toivoo tutkimuksensa antavan inspiraatiota ja välineitä kaikille opettajille oman työn kehittämiseen.

Milla näkee käsityön oppimisen hyvin henkilökohtaisena tunnepitoisena prosessina, johon oppilas tuo koko persoonansa. Tämä vaatii opettajalta erityistä herkkyyttä oppilaan kokonaisvaltaisessa kohtaamisessa ja antaa mahdollisuuden tukea nuorta omalla polulla. Milla on kiinnostunut tutkimaan lisää käsityön pedagogisia mahdollisuuksia. Hän on mm. toteuttamassa Etelä-Hämeen tekstiiliopettajaliiton kanssa projektia, jossa on tarkoitus tehdä näkyväksi tapahtuvaa tunnetyöskentelyä perusopetuksen käsityössä.

Ulla Särkinen

Ulla Särkinen on ansiokkaasti edistänyt käsityöopetusta vapaan sivistystyön puolella.

Ulla Särkinen koki, ettei hänestä tulisi hyvää peruskoulun opettajaa ja sen vuoksi hän hautasi ajatukset käsityön opettajaksi opiskelemisesta vuosiksi. Osallistuessaan vähän alle kolmekymppisenä kahden lapsen äitinä Vantaan aikuisopiston lastenvaatekurssille hän kuitenkin koki ahaa-elämyksen: käsityön opettaja voi tehdä tätäkin! Motivoituneena opinnot sujuivat nopeasti ja vuonna 2006 Ulla valmistui Helsingin yliopistosta. Valmistumisensa jälkeen hän teki sivuloikan tekstiilialan kaupan maailmaan, mutta ajatus käsityön ilon jakamisesta sitä harrastaville kyti vahvana. Polte konkretisoitui Ullan heittäytyessä pyörittämään omaa yritystä ja tekemään tuntiopettajan töitä samaan kansalaisopistoon, jossa hän oli itse kokenut käsillä tekemisen flown muutamaa vuotta aiemmin. Samassa muutoksen vaiheessa hän opiskeli lisää neulonnasta ja neulesuunnittelusta suorittaen neuleenvalmistajan ammattitutkinnon. Tänään Ulla toimii käsityön suunnittelijaopettajana, edelleen Vantaan aikuisopistossa. Työ on hänelle se paras mahdollinen, sillä siinä yhdistyvät Ullalle tärkeät ja luontevat asiat kuten elinikäinen oppiminen, käsityöt ja yhteistyö monenlaisten sidosryhmien kanssa. Työtään hän kuvaa eräänlaiseksi tuottajan työksi: tavoitteena on saattaa yhteen käsityötekniikkansa osaava ja aikuisten opettamisesta innostunut opettaja, opiskelijat, tilat, materiaalit sekä koneet ja laitteet.

Työ on myös sparrausta ja rekrytointia. Vantaan aikuisopistolla työskentelee vuosittain 30–40 käsityön tuntiopettajaa, joiden esihenkilö Ulla on. Hän pitääkin vapaata sivistystyötä merkittävänä työmahdollisuuksien tarjoajana käsityön opettajille. Tämä työn puoli ilahduttaa sosiaalista, avointa ihmistä, sillä omien opettajien kanssa käydään paljon pedagogisia keskusteluja ja ideoidaan yhdessä. Ullan päämääränä on erityisen hyvän ja joustavan työilmapiirin luominen ja käytännön asioiden järjestäminen tuntiopettajalle parhain päin. Opettajilta saadun palautteen perusteella hän on siinä onnistunutkin, sillä kiitosta tulee inhimillisestä, positiivisesta otteesta, asioiden sujuvasta hoitamisesta ja toimeen tarttumisesta. Onnen ja onnistumisen tuntemuksia Ulla saa tyytyväisiltä opiskelijoilta, jotka hankkivat opistolla elämäänsä tiedollista, taidollista ja sosiaalista sisältöä toisten käsityön opettajien kursseilla tai Ullan omilla.

Erilaisten yhteistyökuvioiden virittely ja verkostoituminen on Ullasta mielekäs ja kaikkia hyödyttävä tapa toimia. Ikkunat ovat sepposen selällään peruskoulujen suuntaan opettajien, tilojen ja veso-päivien koulutusten kautta. Kaupungin verkostojen ja muiden toimijoiden kanssa tehdään mm. hakevaa ja osallistavaa toimintaa tavoitteena saada yhteys syrjäytymisvaarassa oleviin.

Päivätyön ulkopuolella Ulla on vuosien ajan nostanut esiin käsityön opettajien näkökulmaa Taito Etelä-Suomen hallituksessa ja aiemmin vapaan sivistystyön näkökulmaa Helsingin seudun käsityönopettajien hallituksessa. Vuosien varrella muodostuneet yhteydet käsityön tekijöihin ja taiteilijoihin rikastuttavat niin työtä kuin vapaa-aikaa. Lisäksi Ulla panostaa yhteydenpitoon kollegoihin eri puolilta Eurooppaa, sillä hän kokee sen omaa opettajuuttaan ja Aikuisopiston toimintaa tukevaksi. Erasmus-kursseilta löytyneiden ystävien kanssa on tehty ja tullaan tekemään vierailuja hankkeiden puitteissa puolin ja toisin. Opetettavasta aineesta ja kotimaasta riippumatta opettajia näet puhuttelevat samat pedagogiset ja käytännön työelämään liittyvät kysymykset.